Kaikki artikkelit Palaa: Posti.fi
28.1.2019

Esko Kilpi on yksi maamme kansainvälisesti arvostetuimpia digitaalisen työn tutkijoita. Lisäksi hän on poikkeuksellisen vangitseva puhuja, jolta löytyy punnittuja näkemyksiä muun muassa yhteisöllisestä osaamisesta, vaikeiden ongelmien työstämisestä sekä työn ja johtamisen tulevaisuudesta. Kilpi jakoi visioitaan Postin tapahtumassa. Tässä osa hänen teeseistään.

 

1. Yrityksillä on edessään iso muutos

Yhteiskunnan ja talouden muutosvauhti on koko ajan kiihtynyt. Muutos agraariyhteiskunnasta teolliseen yhteiskuntaan vei kansakunnilta keskimäärin noin sata vuotta. Teollisesta siirryttiin palveluyhteiskuntaan noin 60 vuodessa. Jälkiteolliseen, digitaaliseen ja ei-fossiiliseen yhteiskuntaan pitäisi siirtyä vielä nopeammin, useiden tutkijoiden mukaan alle 20 vuodessa.

Tämä on haaste sekä yhteiskunnalle että erityisesti isoille yrityksille. Nykyinen yhteiskunta on optimoitu suuria yrityksiä ja pitkiä työsuhteita varten. Uuden teknologian ja vuorovaikutustapojen siivittämänä pieni yritys tai jopa väliaikainen ihmisten yhteenliittymä voi jossain tilanteissa vastata näihin haasteisiin nopeammin ja tehdä tehokkaammin saman, johon perinteisesti on tarvittu iso firma.

On siis odotettavissa, että suuryritysten painoarvo heikkenee. Tämä tapahtuu vähitellen, koska uudet työn ja tienaamisen muodot ovat vasta kehittymässä. Uutta työtä tarvitsee joka tapauksessa luoda nopeammin kuin vanhaa häviää.

075-RAMP7730__office
2. Ihminen muuttuu prosessin rattaasta aktiiviseksi toimijaksi

Työelämässä ihmisiä on perinteisesti tarkasteltu mekanistisesti ja prosessien kautta. Ihminen on ollut vaihdettava osa työn koneistossa. Suhde asiakkaisiin taas on keskittynyt transaktioihin: tässä tuote, anna rahat.

Uudenlainen työelämä muovautuu kuitenkin kohti saumattomampaa osaamisen jakamista ja toisiaan tarvitsevien ihmisten vuorovaikutusta. Muutoksen ytimessä ovat uudet kommunikaatio- ja koordinaatioteknologiat. Ne muuttavat asiakkaan aktiiviseksi toimijaksi suhteessa organisaatioon. Asiakasvuorovaikutus ja dataohjaus antavat myös organisaatiolle mahdollisuuden olla paljon lähempänä asiakasta kuin mihin olemme tottuneet.

Uudet teknologiat luovat mahdollisuuksia uudistaa työn ja talouden rakenteita. Jälkiteollinen yhteiskunta ei ole menossa kohti yhtä työn vakiomallia, vaan kohti monia mahdollisia malleja, joista voi valita itselleen ja tilanteeseen sopivan. Siksi yhteiskunnan pitää kehittää ja vahvistaa ihmisten aktiivisen toimijuuden edellytyksiä. Uudet työkalut ja teknologiat avaavat ihmisille uusia mahdollisuuksia tehdä monenlaisia arvoa luovia asioita yhdessä fiksummin.


3. Omistaminen vähenee, jakaminen yleistyy

Ilmastonmuutoksen jarruttaminen vaatii, että ihmiskunnan on kyettävä siirtymään nopeasti tuhlauksesta ekologiseen tasapainoon. Yksilön tasolla tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että omistaminen on usein tehoton tapa käyttää hyödykkeitä.

Tutkimustulokset kertovat, että autot seisovat 95 prosenttia ajasta paikallaan, käyttämättä. Usean kodin kaapista löytyvää porakonetta taas käytetään keskimäärin 12 minuuttia koko sen elinaikana. Vähän käytössä olevien laitteiden omistaminen ei ole tehokasta sen enempää omistajan kuin ympäristönkään kannalta, jos omistamiselle on toimiva vaihtoehto.

Lähivuosina erilaiset palvelukonseptit ja jakaminen tulevatkin yleistymään ja nopeasti muodostuva käyttöoikeus tavaraan korvaa helpompana ja halvempana vaihtoehtona omistuksen.


4. Moraalin ja tasa-arvon merkitys vahvistuu

Keskinäisriippuvuuteen ja vuorovaikutukseen perustuva tulevaisuus vaatii toimiakseen demokraattisia ja tasa-arvoisia suhteita, joista syntyy uusia taloudellisia mahdollisuuksia, ajatuksia ja innovaatioita. Jotta tähän päästäisiin, yritys- ja poliittisten vaikuttajien on avauduttava käyttämään teknologian mahdollisuuksia ja uusia kommunikaatiomenetelmiä osallisuuden rakentamisessa ja verkottumisen edistämisessä.

Saumattomampien suhteiden maailmassa taloutta ei arvioida enää vain talouden omien finanssimittareiden mukaan. Talous on keskeinen osa modernia yhteiskuntaa. Siksi sitä tullaan jatkossa tarkastelemaan myös moraalijärjestelmänä. Kaikki talouden päätökset ovat myös moraalisia päätöksiä.


5. Yritysten vastuu yhteiskunnassa kasvaa

Jos politiikan rakenteet ja vuorovaikutuskulttuuri säilyvät nykyisellään, niiden kautta ei pystytä käsittelemään isoja yhteiskunnallisia muutoksia – kuten ilmastokriisiä – sillä nopeudella, jota uhat edellyttäisivät. Monet muutoksiin liittyvät välttämättömät päätökset voivat myös olla hyvin epäsuosittuja.

Tämän takia ilmastonmuutos ja siihen liittyvä moraalinen vastuu ovat yrityspuolella nousemassa keskusteluihin yhä vaikutusvaltaisemmissa piireissä. Jatkossa yritykset tulevat ottamaan suuremman vastuun myös niistä asioista, jotka eivät perinteisesti ole kuuluneet yritystoiminnan piiriin. Tähän on monia syitä – suurimpana asiakkaiden luoma paine.

Yrityksiltä odotetaan jatkossa paljon!

Lue lisää ajankohtaisia juttuja ja blogeja minun.posti.fi ja Posti Next -sivustolla

 

Aiheet: Ympäristö ja vastuu

Tilaa päivitykset sähköpostiisi!