Kaikki artikkelit Palaa: Posti.fi
19.9.2016


PostilaukkuKun postimies Pena lähtee laukkunsa kanssa jakelureitilleen, ei mielessä päällimmäisenä välttämättä pyöri postilaki. Penan matkassa mummolle kulkevat kortti tyttärenpojalta ja kirje pankista, kirjakerhon kirja pahvikuoressaan sekä jo 1950-luvulta alkaen tilattu aikakauslehti. Penan postilaukussa nämä kaikki ovat saman arvoista postia, sitä ne ovat myös mummolle.

Yksi - ja vain yksi - noista mummon lähetyksistä kuuluu postilain tiukan sääntelyn piiriin. Sitä lähetystä kutsutaan postilaissa käteismaksulliseksi yleispalvelutuotteeksi. Aivan oikein - se on tyttärenpojan lähettämä onnittelukortti, jonka kulmassa on postimerkki.

Pena saa usein olla erotuomarina väittelyssä, mitä postilain tiukka sääntely oikeasti koskee ja mitä ei. Suurinta osaa Penan jakamasta postista se EI koske: sanomalehtiä, ilmaisjakelulehtiä, aikakauslehtiä, mainoksia, paketteja tai esimerkiksi kännykkälaskun kirjettä. 95 % postista liikkuu ilman tiukkaa postilain sääntelyäkin - jakelu on ihan tavanomaista, kilpailtua kaupallista palvelua, josta Posti yhtenä toimijana hoitaa osan.

Postilain tiukka sääntely koskee siis ainoastaan kortteja ja kirjeitä, joihin on ostettu postimerkki postista tai vaikkapa kioskista. Suurin osa näistä yleispalvelutuotteista on itse asiassa joulukortteja. Niidenkin määrä vähenee koko ajan, kuten koko jaettavan postin määrä. Nyt joulukorttien ja muiden postimerkillä maksettujen lähetysten osuus on enää alle 5 % kaikista postilähetyksistä.

Postimies Penan työ on osa Postin peruspalvelua, josta siis vain pikkiriikkistä osaa koskee postilain tiukka sääntely. Laki asettaa kuitenkin nykyaikaan nähden liian ankaria vaatimuksia ja tulee kaikille postia lähettäville asiakkaille kalliiksi. Ja mitä vähemmän postia on jaettavana, sitä kalliimmaksi tulee yhden kirjeen liikuttaminen. Jokainen postinjakajan mukana kulkeva lähetys on tärkeä osa postinjakajan palkkaa ja samalla postinjakelun työpaikkoja. Mitään ei kuitenkaan makseta valtion kukkarosta.

Miten siis ratkaistaan yhtälö, jossa jaettavaa on yhä vähemmän, hintapaineita pitää hillitä ja palvelu hoituu siitä huolimatta? Miten varmistetaan, että postilaki ei romuta Postin tarjoamaa peruspalvelua tulevina vuosina? Miten postilakia pitäisi muuttaa, että luu ei jää vetävän käteen? Siitä lisää huomenna.

Postinjakelu on suomalaisten antama luottamustehtävä, josta Pena ja me kaikki muutkin postilaiset haluamme pitää hyvää huolta. Siksi nykyistä postilakia pitäisi muuttaa. Postilain pitäisi elää ajassa.

P.S. Tiedätkö, kuinka monta postimerkillä lähetettyä kirjettä tai korttia suomalaiset saavat vuodessa keskimäärin? Oikea vastaus löytyy postilakisivustolta.

 

Postilaki uudistuu  Tutustu tästä Digitalisaation seurauksena postiala on historiansa suurimmassa murroksessa.  Kuluttajien ja yritysten viestinnästä jo yli 90 prosenttia on sähköisessä  muodossa.

 

Aiheet: Pinnalla

Tilaa päivitykset sähköpostiisi!