Kaikki artikkelit Palaa: Posti.fi
Sakkola-Rautu_Elina_Brodkin1

Kansallispukujen lumoissa

Mari Varonen on taidehistorioitsija, jolla on tiettävästi Suomen kattavin yksityiskokoelma kansallispukuja. Kokoelma ei kuitenkaan ole vielä täydellinen – löytyisikö sinulta joku Marin haaveilemista puvuista? 

Marin kuvan on ottanut Elina Brodkin.

 

Kansallispukuja postimerkeissä, komeroiden kätköissä ja kokoelmassani

Posti toteutti yhdessä Suomen Kansallispukukeskuksen kanssa kansallispukuaiheiset uutuuspostimerkit. Huippua! Merkeissä esitellään 2000-luvulla tarkistetut eli uudelleen kootut Uskelan ja Jääsken naisten kansallispuvut. 

Tarkat kuvat korostavat pukujen laadukkaita materiaaleja sekä tuovat esiin taidokkaasti ommeltuja yksityiskohtia. Parasta näissä merkeissä omasta mielestäni on positiivinen tunnelma ja ilo, joka välittyy niin mallin aurinkoisesta olemuksesta kuin kuvien raikkaasta yleisilmeestä.

Iloa elämään ja kansallispuku päälle! 

Ilo on käsityötaidon arvostuksen ja kansanperinteen tallentamisen ohella yksi niistä perusteemoista, joita omassa kansallispukuharrastuksessani haluan korostaa. Jos kysyn oman ikäluokkani edustajilta, mitä heille tulee mieleen kansallispuvuista, yleisin vastaus on pönötys vakavana jossain tapahtumassa. On tilanteita, joissa on syytä käyttäytyä asiallisesti ja edustaa naama peruslukemilla, mutta vaikka kansallispuku on juhla-asu, se päällä voi juhlia ilman muuta riehakkaamminkin: tanssia, makoilla piknikhuovalla tai vaikka ratsastaa hevosella! Toivon kovasti, että kynnys kansallispuvun pukemiselle madaltuisi: pukua kun voi käyttää monenlaisissa tapahtumissa, ihan pienissäkin juhlissa.

Jos koko kansallispukuarsenaaliin pynttäytyminen tekee olon turhan juhlavaksi, on vaihtoehtoja. Sekakäyttö tarkoittaa sitä, että otetaan kansallispuvun osa ja yhdistetään se vaikka arkipukeutumiseen. Esimerkkinä tästä kansallispukuun kuuluvan taskun käyttäminen farkkujen ja trikoopaidan kanssa. Vielä pidemmälle menee #tuunaa mun perinne -ajattelu, jossa jo elämää nähneet ja juhla-asuksi soveltumattomat kansallispuvut muokataan uudeksi tuotteeksi, esimerkiksi hametta lyhentämällä tai käyttämällä pukukangasta käsilaukun verhoiluun.

150 tarinaa kansallispuvuista

Itse hurahdin kansallispukuihin vasta ihan hiljattain, kolmisen vuotta sitten. Nyt minulla on yli 150 suomalaista kansallispukua kokoelmassani eli homma lähti totisesti lapasesta. Kaikki alkoi siitä, että huomasin käytettyjen kansallispukujen hintojen olevan verkossa, huutokaupoissa ja kirpputoreilla todella alhaisia: uuden kansallispuvun hamekankaan hinnalla saa parhaimmillaan useamman käytetyn kansallispuvun - etenkin jos mahtuu mummojen nuoruuden pukuihin eli xs- tai s-kokoihin.

Postimerkeissä kansallispukuja

Edullisista hinnoista innostuneena ryhdyin keräilemään pukuja ja jäin koukkuun erityisesti vanhojen pukujen tarinoihin ja historiaan. Kokoelmassani on pukuja 1890-luvulta 2010-luvulle ja miltei kaikkien pukujen osalta tunnen niiden historian. Minulla on pukuja, jotka ovat matkanneet evakkoreessä; kansainvälisen uran tehneitä pukuja; teatterinäyttämöillä ja elokuvissa esiintyneitä pukuja sekä sellaisia pukuja, jotka on puettu kerran päälle ja sen jälkeen unohdettu kymmeniksi vuosiksi vaatekomeron syövereihin.

Helmiä ja harvinaisuuksia

Kansallispuvut postimerkeissä

Suomessa on reilut 400 pukua, joista noin puolet on suomenruotsalaiselta alueelta. Suuri osa puvuista on koottu 1900-luvun alkupuolella, osa jopa 1800-luvun puolella. Koko ajan tehdään ns. pukutarkistuksia, joissa puvut pyritään kokoamaan tarkemmin esikuvia eli 1700-1800-lukujen kansan juhlavaatteita vastaaviksi kuten postimerkeissä esitellyt Uskelan ja Jääsken puvut. Omassa kokoelmassani painottuvat 1900-luvun alkupuolella ommellut sekä 1950-70-luvuilla Vuorelma Oy:n valmistamat osittain teolliset puvut. Olen myös ilokseni löytänyt paljon suomenruotsalaisia pukuja, joista osa on Bragen valmistamia. Lahjoitusten kautta olen saanut käsiini sellaisia pukuhelmiä, joita ei markkinoilla liiku.

Tavoitteenani on täydellinen kokoelma suomalaisia kansallispukuja, mutta keräily muuttuu koko ajan haasteellisemmaksi. On paljon pukuja, joita ei ole vielä tullut eteeni. On pukuja, joita lienee mahdoton enää löytää ja on pukuja, joista erityisesti unelmoin.

Etsin nyt yhteistyössä Postin kanssa täydennystä pukukokoelmaani. Erityisesti olemme kiinnostuneita vinttien ja komeroiden vanhoista puvuista, joilla on tarina kerrottavanaan - oli se sitten millainen tahansa. Olisi upeaa saada kokoelmaan esim. joku seuraavista puvuista:

Joutsenon kansallispuku Etelä-Karjalasta,
Sippolan kansallispuku Kymenlaaksosta,
Uuraisten kansallispuku Keski-Suomesta,
Ikaalisten kansallispuku Satakunnasta,
Myrskylän (Mörsköm) kansallispuku Uudeltamaalta,
Korppoon kansallispuku (Korpo) Varsinais-Suomesta,
Seinäjoen kansallispuku Etelä-Pohjanmaalta,
Suur-Iin kansallispuku Pohjois-Pohjanmaalta,
Alatornion kansallispuku Peräpohjolasta
Kuopion seudun kansallispuku Pohjois-Savosta tai
Kangasniemen kansallispuku Etelä-Savosta

Löytyisikö sinulta kenties joku näistä puvuista - tai muu sellainen puku, jota kokoelmassani ei vielä ole? Kokoelmaan kuuluvat puvut löytyvät Kansallispuvussa-sivustoltani. Voit tarjota kokoelmaani kuulumatonta pukua minulle sähköpostitse kansallispuvussa@gmail.com -osoitteeseeni tai sivustoltani löytyvällä Ota yhteyttä! -lomakkeella hintapyynnön kera. Kokoelmaani valittu puku esitellään näyttävästi blogissa myöhemmin.

Postimerkkien kuvat: Suomen Kansallispukukeskus

Aiheet: Pinnalla

Tilaa päivitykset sähköpostiisi!