Kaikki artikkelit Palaa: Posti.fi
6.2.2019

Postin Katudata-palvelua käytettiin kesällä 2018 apuna Imatran katuverkoston kuntokartoituksessa. Palvelu keräsi myös tietoa liikennemerkkien määrästä ja sijainnista katujen varsilla. Kartoituksessa kerätty tieto luo perustaa muun muassa kaupungin tulevien asfaltointitöiden suunnittelulle.


Alkuvuonna 2018 seitsenkymppiseksi ehtineellä Imatralla on kaupungin kokoon nähden varsin paljon ylläpidettävää tiestöä. Tienpidon vaatimustasoa nostavat myös kaupungin alueella sijaitsevat teollisuuslaitokset, joihin kulkee runsaasti raskasta liikennettä.

– "Imatran kaupunki on hiljattain tehnyt korjausvelkalaskelman koko kaupungin tiestöstä. Siihen on kirjattu katujen ikä, materiaali ja kunto. Erikuntoiset kadut on merkattu kartalle värikoodeilla. Halusimme kartoittaa, pitävätkö laskelmat paikkansa vai voiko katujen kunnosta paljastua jotain uutta, joka vaikuttaa kustannuksiin," kertoo Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:ssä infrarakentamisesta vastaava Henry Tapiola. Mitra hoitaa muun muassa Imatran kaupungin tilaamat alueiden hoito- ja maarakennuspalvelut.

 

imatran_katuverkko-tupla

Imatran katuverkon kunto kartoitettuna Posti Katudatan konenäöllä ja perinteisin menetelmin toteutetulla korjausvelkalaskeman analyysillä

 

"Ensin suunnittelimme, että tieto katujen kunnosta kerätään julkiseen liikenteeseen ja takseihin asennettavien sensorien ja kameroiden avulla. Tietosuojasäädökset eivät kuitenkaan anna siihen mahdollisuutta. Kyydissä olevia ihmisiä ei saa kuvata. Piti löytää toinen ratkaisu, jossa data kerätään anonymisoituna. Sitten kuulimme Postin ja Vaisalan yhteistyöstä Espoossa."

Espoossa Posti on vuoden 2017 lopusta lähtien tuottanut päivittäisen jakelutyönsä yhteydessä tilannekuvaa katujen kunnossapidon tarpeisiin. Postin jakeluautoihin kytketyt Vaisalan sensorit ja konenäkösovellus keräävät tietokantaan dataa, joka voidaan valjastaa palvelemaan kunnossapidon ohella muun muassa kelihavainnointia ja liikennemerkkien inventointia. Katudata-palvelun keräämistä kuvista ei voi tunnistaa ihmisiä eikä ajoneuvoja.

"Vaisalan sovellus oli meillekin tuttu, joten päätimme kokeilla palvelua kuntokartoitukseen."

 

Osviittaa asfaltointitöille

Kesällä 2018 tehty kuntokartoitus sisälsi pyöräteitä lukuun ottamatta Imatran kaikki pää- ja asuinkadut eli yhteensä useita satoja katukilometrejä. Kaikkiaan noin kaksi kuukautta kestänyt kartoitus toteutettiin kolmessa erässä, Postin jakelualueiden mukaisesti.

– "Aiemmin väkemme on itse ajanut autolla ympäri kaupunkia ja pistänyt muistiin kohdat, jotka kannattaisi korjata heti. Tiekohtaisesti on tehty isompia listoja ja sitten katsottu, onko tietyn kohteen korjaamisessa järkeä vai ei. Nyt asia tehtiin kerralla systemaattisemmin. Tavoite oli saada koko alue kartoitettua", Tapiola toteaa.

Korjausvelkalaskelman tarkistamisen ohella kerättiin tietoa kaupungin tulevan asfaltointiohjelman tarpeisiin; missä ovat huonokuntoisimmat kadut, jotka pitäisi päällystää ensimmäisenä. Lisäksi tehtiin liikennemerkkikartoitus, joka kertoi, paljonko erilaisia merkkejä on ja missä ne sijaitsevat.

Tapiolan mukaan kartoitusdatan tarkkuudessa oli aluksi kehittämisen varaa. Konenäkö antoi hieman liian ruusuista kuvaa verrattuna todellisuuteen. Kartoituksen tukena oli kuitenkin toinen ohjelmisto, jolla katsottiin teiden halkeamia ja monttuja pilottikohteessa. Se antoi kartoittajille tarkempaa tietoa.

– "Pientä parantamisen varaa oli, mutta tulos oli silti yleisesti ottaen hyvä etenkin siihen nähden, että tekoälylle pitää ensin opettaa, mikä on olennainen havainto ja mikä ei. Saimme jo asfaltoinnille osviittaa ensi vuotta varten. Käytämme kartoitusta pohjana, kun lähdemme suunnittelemaan jatkotöitä".

– "Myös liikennemerkkimäärät olivat hyödyllistä tietoa. Niiden kartoituksessa tuli vastaan myös urakoitsijoilta jääneitä merkkejä, joita emme olleet vielä huomanneet. Jatkossa tavoitteena on, että saadaan tietyt merkit kartalle suoraan".

 

Pilotilla liikkeelle

Kesän 2018 kuntokartoitus oli Imatralle ja Mitralle pilottikokeilu. Tapiola pitää ihannetilanteena sitä, että kadut kuntokartoitettaisiin kerran vuodessa. Silloin niistä kertyisi suoraa vertailutietoa.

– "Imatralla etenkin pääväylät uraantuvat, koska niillä ajetaan paljon. Jos tietyn kadunpätkän urasyvyydeksi on yhtenä vuonna todettu sentti ja seuraavana puolitoista, voidaan analysoida, että viimeistään kahden vuoden päästä koko pätkä pitää päällystää tai urapaikata", Tapiola pohtii.

Hän suosittelee kuntokartoitusta etenkin pienille ja keskisuurille paikkakunnille, joiden kaduista ainakin osa on ahkerassa käytössä.

– "Kannattaa lähteä pilotilla liikkeelle ja kasvattaa analyysia sen jälkeen oman tarpeen mukaan".

 

 Kysy lisää katudatasta >>

 

Aiheet: Asiakascase, Markkinointi ja data, Katudata

Tilaa päivitykset sähköpostiisi!