Kaikki artikkelit Palaa: Posti.fi
20.11.2018

Futuristi Ed Gillespie kävi lokakuun lopussa Posti Next -tapahtumassa ravistelemassa kuulijoitaan maailman muutoksesta. Satikutia saivat etenkin datataloutta hallitsevat internet-jätit. Hänen kasvureseptinsä yrityksille on selvä: kun palvelet koko yhteiskuntaa, menestyt.

Ed Gillespie on futuristi, kirjailija ja vastuullisuuden asiantuntija, joka puhuu isoista aiheista: ilmastonmuutoksesta, datavyörystä, yritysten olemassaolon tarkoituksesta. Lokakuun lopussa hän avasi näkemyksiään Helsingissä Posti Next –tapahtumassa. Tässä tärkeimmät viestit.

Datastrofi haastaa ilmastotalkoot

Data vyöryy arkeen joka suunnasta. Kaikesta ihmiskunnan käyttämästä datasta 90 prosenttia on luotu viimeisen kahden vuoden aikana. Yhden ainoan minuutin aikana teemme yhteensä keskimäärin neljä miljoonaa Google-hakua ja puoli miljoonaa twiittiä. Amazon toimittaa joka minuutti yli 1 000 pakettia. Yhden päivän aikana dataa syntyy yhteensä 2,5 kvintiljoonaa bittiä.

– Jatkossa meno yltyy vielä hurjemmaksi. Tällä hetkellä verkossa on noin 3,2 miljardia ihmistä, mutta kahden vuoden päästä luku lienee jo noin 5 miljardia. Muun muassa IoT- ja 5G-teknologioiden yleistyessä verkkoon liittyy myös miljardikaupalla uusia laitteita ja esineitä, Gillespie muistuttaa.

Miksi tämä on ongelma? Muun muassa siksi, että kulman takana väijyvä datatsunami saattaa kuluttaa viidesosan kaikesta sähköstä vuoteen 2025 mennessä. Jo vuonna 2020 digiratkaisujen ja datan käytön arvioidaan synnyttävän noin 3,5 prosenttia globaaleista hiilipäästöistä – eli enemmän kuin esimerkiksi lentoliikenne.

Gillespien mukaan vain 20 prosenttia siitä energiasta, jolla datamääriä ja -verkkoja nykyisin pyöritetään, tulee uusiutuvista lähteistä. Siksi ilmastonmuutoksesta ja datan kulutuksesta pitäisi puhua samoilla areenoilla. Yhteisen asuinplaneettamme hiilijalanjälkeä pitää leikata, ja se edellyttää, että myös uudet teknologiat osallistuvat talkoisiin.

Alustakapitalismi kaipaa täysremonttia

Gillespie käyttää ahkerasti käsitettä willful blindness, jolla hän tarkoittaa ihmisille tyypillistä taipumusta olla nostamatta omassa ympäristössään havaitsemiaan hankalia kysymyksiä esiin. Siksi dataan panostavat yritykset eivät ole ensimmäisinä keskustelemassa datatsunamin vaikutuksista ilmastoon tai ihmisten yksityisyydensuojaan.

Hän uskoo internetin suurten teknologiayhtiöiden tietävän tarkasti, millainen kuristusote heillä on kaikkien datasta ja millaista kartellia he pyörittävät. Myös monet muut yritykset tietävät tämän mutta eivät tee mitään, koska ne uskovat hyötyvänsä teknologiayhtiöiden alustoista.

– Meidän pitäisi päästä yli alustakapitalismista. Kuluttajana ja kansalaisena alkaa olla todella vaikeaa luottaa internet-jätteihin. Ne ovat valehdelleet ja bluffanneet monista asioista, jotta ne voivat kerätä meistä vielä enemmän dataa, usein käyttäjien tietämättä.

Gillespie ei ole toiveensa kanssa yksin. Myös World Wide Webin kehittäjän Sir Tim Berners-Leen tavoitteena on hajauttaa internet ja siirtää valtaa sitä dominoivilta jättiyrityksiltä takaisin käyttäjille. Yksi keino tähän ovat keskinäisesti omistetut alustaosuuskunnat. Berners-Lee on peräänkuuluttanut myös lisää regulaatiota datankäyttöön. GDPR on hänen mielestään vasta alkua.

– Tällä hetkellä et tiedä, minne sinusta kerätty data päätyy, mihin dataasi käytetään ja miten sinuun yritetään vaikuttaa. Jotta meillä käyttäjinä olisi paljon selkeämpi käsitys, mitä dataa annamme kenellekin ja miksi, regulaation seuraava vaihe tulisi olla datan hajautus, pohtii Gillespie.

Vastuullisuus on rahaa

Gillespie katsoo monien internet-jättien ajautuneen kauas niistä ideaaleista, joiden varaan ne perustettiin. Niiden toiminnan ytimessä pitäisi olla yhteistyö ja datan käyttö yhteiseksi hyväksi, ei vain tuottojen ja pörssikurssin kohottaminen. Hän penää, mikä on näiden yritysten purpose, olemassaolon tarkoitus.

Tarkoitus onkin Gillespien ydinaluetta. Hän luotsaa vastuulliseen viestintään ja muutokseen keskittyvää Futerraa ja käyttää paljon aikaa auttaakseen yrityksiä löytämään vastauksen kysymykseen ”miksi olemme olemassa”.

– Miksi yritysten pitäisi löytää tarkoitus? Koska yhteiskuntamme tarvitsee sitä. Koska se kiinnostaa yritysten asiakkaita ja vahvistaa heidän uskollisuuttaan. Koska työntekijät haluavat tehdä merkityksellistä työtä. Monet yritykset keskittyvät omistajiensa etuun. Voiton käsitettä pitäisi laajentaa vastuullisuuden suuntaan, tarkoittamaan voittoa koko yhteiskunnan kannalta. Voiton pitäisi olla palkinto siitä, että yritys palvelee yhteiskuntaa ja tekee jotain hyödyllistä, jolle on inhimillinen tarve.

Gillespie korostaa, että vastuullisuuden ja yhteiskunnallisen tarkoituksen on oltava yrityksen toiminnan ytimessä, ei pelkkää kakunkuorrutusta ja kauniita sanoja. Kun tähän päästään, vastuullisuus maksaa itsensä korkojen kanssa takaisin.

– Kolmisen vuotta sitten Oxfordin yliopisto julkaisi 200 erillisestä tutkimuksesta kootun metatutkimuksen vastuullisuuden taloudellisista vaikutuksista. Sen mukaan yritykset, joiden toimintatavat ovat vastuullisia, ovat parempia sijoituskohteita, niillä on parempi operatiivinen suorituskyky ja suhteessa parempi kurssikehitys.

Maailmalla kasvattaa suosiotaan myös benefit corporation -malli, jossa yrityksen tavoitteeksi on määritelty tietyn ympäristö- tai yhteiskunnallisen muutoksen edistäminen, ei pelkkä voitto. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa nämä ”B-corpsit” kasvavat Gillespien mukaan yli 20 kertaa maan bruttokansantuotetta nopeammin.

– Viime vuosina vastuullisuus on muuttunut yritysten hyvistä teoista menestyskeinoksi. Tiedämme jo, että vastuullisuus on rahaa, mutta kaikki yritykset eivät vielä toimi sen mukaisesti. Kannattaisi kokeilla.

Lähde: Ed Gillespien puheenvuoro Posti Next –tapahtumassa 30.10.

 

Tutustu Posti Next -sivustoomme

  Ota yhteyttä
 

Aiheet: Markkinointi ja data, Ympäristö ja vastuu

Tilaa päivitykset sähköpostiisi!